Huhkolan omakotiyhdistys on perustettu vuonna 1952 Lausteen Takalan omakotiyhdistys -nimisenä. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 1962.
Puheenjohtajat
- Tauno Haka 1952 – 1956
- Pekka Ahti 1957 – 1958
- Armas Purmonen 1959
- Vilho Ahkera 1960
- Reino Tienhaara 1961
- Raimo Finneman 1962 – 1991
- Rauno Saarnio 1992 – 1993
- Raikko J. Rostedt 1994 – 2013
- Antti Uusilehto 2014 -2018
- Ari Raita 2019-
Sihteerit
- Vilho Ahkera 1952 – 1955
- Heikki Koskinen 1956 – 1957
- Gunnar Saarinen 1958
- Raimo Ukura 1959
- Uuno Syrjänen 1960
- Olavi Rauhala 1961
- Tauno Haka 1962 – 1983
- Aulis Kalleinen 1984 – 1989
- Leena Karlsröm 1990 – 1991
- Pertti Hellman 1992 – 2000
- Pirjo Mäkipaakkanen 2001 – 2002
- Raimo Salakka 2003 – 2011
- Antti Uusilehto 2012 – 2013
- Anne Uusilehto 2014 -2018
- Päivi Liitti 2019-
Kunniapuheenjohtajat
- Raimo Finneman
- Raikko Rostedt
Lyhyt historiikki
– 31.08.1952. klo 14.00 päätettiin perustaa omakotiyhdistys 10 äänellä yhden vastaäänen esiintyessä. Nimeksi tuli Lausteen Takalan Omakotiyhdistys.
– Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tauno Haka ja sihteeriksi Vilho Ahkera.
– v. 1953 jäseniä 18
– v. 2001 jäseniä 128
– Näkyvänä yhdistystyöstä v. 1952 – 1953 ulkovalaistus, katujen kilvet, siltarumpu ja lumenauraus.
– Puhelinkioskia on anottu v.1953
– Suurimmat asiat, mitkä työllistivät yhdistystä 50- ja 60-luvuilla olivat tieasiat ja rajaojat. Ne vaativat monta kokousta, valtavasti talkoohenkeä ja paljon hikeä, jotta ojat ja tiet vetäisivät.
– Linja-auto yhteys Kauppatorilta Huhkolaan saatiin kovan työn tuloksena syksyllä 1959, koska alueen sillat ja tiet olivat huonossa kunnossa raskaille linja-autoille.
– v. 1957 muuntajan rakentaminen, jonka jälkeen alueen sähkönsaanti parani oleellisesti.
– v. 1960 postilaatikot saatiin portin pieleen, kun sitä ennen ne oli jaettu yhteislaatikkoon.
– Turun pientalojen keskusjärjestön (TPK:n) jäseneksi yhdistys hyväksyttiin 1.1.1959.
– v. 1962 yhdistyksen nimi muutettiin Huhkolan omakotiyhdistys ry:ksi.
– leikkikentän anomus kaupungille v.1960
– urheilutoiminta on ollut vilkasta, etenkin talvella hiihtokilpailujen muodossa, unohtamatta jalka- ja verkkopalloa, jotka yhdistys hankki alueen nuorille.
– yhdistyksellä oli oma urheilujaosto vetäjineen.
– pikkukentän (ketunpuisto) jäädyttäminen ja hoitaminen vuosikymmeniä talkoilla, osoitti myös yhdistyksen tarpeen alueella. Tämä oli myös yhdistyksen merkittävä tulonlähde.
– viemäröinti on myös ollut tärkeä asia yhdistykselle.
v. 1960 lähetettiin kirjelmä kaupungin hallitukselle, että se varaisi määrärahat seuraavasta budjetista viemäröinnin rakentamiseksi.
– myymäläautoa anottiin paikkakunnalle v. 1961.
– v. 1961 johtokunta oikeutettiin ajamaan asiaa, että välittömät lähialueet asemakaavoitettaisiin pientaloille.
– v. 1962 tuli puheenjohtajaksi Finneman, jonka johdolla mentiin seuraavat 30 vuotta.
– moottoritie ensimmäisen kerran esillä v. 1964.
– ensimmäiset uuden asemakaavan mukaiset rakennukset valmistuivat 1985.
– 70-luku oli yhdistyksen osalta varsin hiljaista aikaa
– anottiin 40 km/h nopeusrajoitusta alueelle v.1987.
– uudet yhdistyssäännöt hyväksyttiin v.1987, näin myös rivitaloasukkaat pääsivät jäseniksi.
– v. 1987 paljon voimavaroja ja työtä vaatinut moottoritie prosessi alkoi. Monta kokousta ja paljon yhteydenottoja viranomaisiin pj. Finnemanin johdolla. Yhdistyksen ansiosta moottoritie saatiin paljon kauemmaksi kuin se alun perin oli suunniteltu.
Suppean historiikin on koonnut pj. Raikko J Rostedt (v.2002) yhdistyksen pöytäkirjoista